torstai 30. huhtikuuta 2009

Hyvää työväenjuhlaa!

Vuodesta 1979 alkaen Vapun päivä on ollut liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Minulle vappu on aina ollut kevään kohokohta, juhla, jota on juhlittu vähän eri tavoin - iästä riippuen. Lapsena se oli ilmapalloja, serpentiinä, simaa ja tippaleipää. Nuorena se oli näyttäytymistä Rantapuistossa. Opiskeluaikana se oli hulvatonta hauskanpitoa ulkona - säässä kuin säässä, Mantan lakitusta ja haalareissa puistossa notkumista. Nyt, aikuisena (heh!), haluan Vapun vieton olevan ystävien ja läheisten kanssa hauskan pitoa, paikasta riippumatta. Tänä vuonna aloitamme perinteen, ja se on aina yhtä hauskaa ja mielenkiintoista. Vappuumme kuuluu pelailua, simaa ja ilmapalloja ja serpentiiniä - paluu lapsuuteenko? Ehkä. Ainakaan minua ei enää huvita mennä niihin puistoihin notkumaan humalaisten opiskelijoiden kanssa. Se aika on ohi.

Kuin vaistonvarassa, puin kuitenkin ylleni punaisen paidan ja kuuntelen parit työväenlaulut. Olkoon vappu kullekkin sitten juhla kuin juhla, minulle sillä on oma arvokas paikka sydämessä.

Hauskaa vappua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti