tiistai 24. helmikuuta 2009

Julia on tullut valtuustoon

Kyllä niitä voi pikkuisen harmittaa / kaduttaa, että tulipahan päästettyä tuo Salmenojan tyttö tuonne lautakuntaan. Sinne se meni ja ei malttanut pitää päätään kiinni nii. Mutta kyllä nyt täytyy rehellisesti sanoa, että mä sentään yritin. Yritin vaikuttaa asioihin ja esittää järkevää muutosta esitykseen. En edes hävinnyt pystyyn; tasan män ja puheenjohtajan äänin pohjaesitys voitti. Villiä menoa teknisellä toimella kabinetin välkkyvässä loistevalossa.

Ei minua se harmita, että ensimmäinen esitykseni lytättiin. Ei minua harmita sekään, että se esittämäni kohta ei päätynyt lopulliseen teokseen. Eniten minua harmittaa se, miten ihmiset voivat olla niin kaavoihin kangistuneita, vanhoja jarruja täynnä hilseileviä pölyttyviä mielipiteitä ja miksi, vain siksi, että näin on aina tehty ja niin muuten tehdään nytkin. Nytkään kyse ei ollut sen suuremmasta asiasta kuin planeettamme tulevaisuudesta tai pikemminkin tulevaisuudettomuudesta, mutta olkoon. Ei täällä ole ennenkään luomua lipitetty tai kasvista piperretty. Läheltä voidaan kuitenkin ostaa, sehän tukee sentään yrittäjyyttä ja kah! kuinka yllättävää näillä valtuustokauden poliittisilla suhteilla, että sillä on väliä taas! ikävää vain, kun näillä poliittisilla vaikutussuhteilla ei panosteta yrittäjään, vaan rahaan.

Jutta Urpilainen on sanonut, että muutos ei käy nopeasti. Nuoret ovat (ja ovat aina olleet, silloinkin kun ne vanhat parrat olivat nuoria) tulevaisuus. Nyt me nuoret emme vain missään nimessä saa menettää arvoamme partojen edessä, vaan poliittinen uskottavuus, kunnioitus ja lopulta valta saavutetaan vain uurastamalla. Se ei silti tarkoita sitä, että meidän pitäisi odotella eläkepommia hiljaa itseksemme jupisten. Ei todellakaan! Nuoret tulevat marssien, kovaa ja korkealta: TAISTELOHON! Ehkä esitykseni ei mennyt läpi, mutta ainakin kaikki huomasivat, että Julia on tullut valtuustoon. Lupaan, ettei askeleeni horju jatkossakaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti